- Etusivu
- Tietopankki
- Ultraäänisplice
Ultraäänisplice johtosarjassa: rakenne, käyttökohteet ja laatu
Siellä missä useat johtimet yhtyvät sähköisesti, johtosarja tarvitsee solmun. Ultraäänihitsaus tekee sen kompaktisti, ilman juotetta ja ilman holkkia.
Näin ultraäänisplice syntyy
Useiden johtimien kuoritut säikeet puristetaan yhteen värähtelevän sonotrodin ja alasimen väliin. Suurtaajuiset mekaaniset värähtelyt hankaavat lankoja toisiaan vasten, rikkovat oksidikerrokset ja liittävät metallit toisiinsa aineliitoksella ilman, että ne sulavat. Syntyy kompakti, massiivinen solmu.
Mihin splicejä käytetään johtosarjassa
- Maadoitusjakopisteet, joissa monta johdinta yhtyy samaan pisteeseen
- Syötönjakopisteet useille kuormille
- Läpimenosolmut, joissa johdin jatkuu eteenpäin ja siitä otetaan haara
- Päätesolmut, jotka kokoavat useita johtimia yhteen päähän
Edut muihin liitoksiin verrattuna
- Kompakti ja kevyt, ilman lisäainetta kuten juotetta tai holkkia
- Pieni liitosvastus aineliitoksen ansiosta
- Säikeeseen ei jää jäykkää, juotteen kyllästämää aluetta
- Toistettava parametroidun prosessin ansiosta
Hitsauksen jälkeen solmu eristetään, yleensä kutistesukalla, ja sidotaan johtosarjaan.
Laadun varmistaminen
Laatu riippuu parametreista, jotka on määritetty kullekin poikkipinta-alojen yhdistelmälle. Energia, paine ja amplitudi säädetään ja niitä valvotaan. Uusien yhdistelmien hyväksymiseksi splicet tarkastetaan tyypillisesti mekaanisesti, esimerkiksi veto- tai kuorintakokein. Valmiissa johtosarjassa sähköinen testaus osoittaa, että solmun kaikki johtimet on liitetty oikein.
Powertunella ultraäänisplicet tehdään Schunk Minic III:lla. Yleiskuvan kaikista liitostekniikoista antaa artikkeli Puristus, juotto vai ultraäänihitsaus?
